en keksi riittävän halveksivaa otsikkoa

heh, minulle selvisi lopulta outo kuvio, mummoikäisen naiskirjailijan, ‘hyödyllisen idiootin’, ja venäläisen kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesosen sovittu yhteistyö, joka piti toteuttaa ulos Tammen kautta, professori Pesonen oli siinä taustatukena ja apuna… okei, rikottu kuvio on vihdoin saamassa toteutuksensa, kaikki hyvin, häirikkö on saanut tuta kunniansa

mitäs menit ja sotkit kuvion… en mainitse asianomaisia nimeltä mutta vireillä olisi ollut (minusta parempikin ja oikean runoilijan tekeillä ollut uusi käännös), mutta se tietenkin torpattiin, ettei ‘hyödyllisten idioottien’ pitkäaikainen hanke mene kiville… ei minulla tästä ole muuta sanomista kuin että brezhneviläinen pysähtyneistö on yhä voimissaan, ja asiat hoituu aina vaiettuina sopimuksina jossain taka-alalla… sydänelimellisesti lisään vielä, että haistakaa pitkä vittu…

en tiedä miksi tämän tähän pistän, ehkä syy on toinen massiivinen murha jonka toteutti Gummerus ostamalla W+G:n… Gummeruksen kotimaisen kirjallisuuden pomona oli silloin Pekka Pesosen vaimo, Paula Pesonen… hän kertoi heti ensi tapaamisessa, ettei ymmärrä runoudesta mitään… ehkä se oli vihje että minun kannattaisi alkaa nostella heti… Gummerus julkaisi minulta yhden kirjan: Papukaijatulppaani, runoja, 1988, koska siitä oli jo allekirjoitettu sopimus W+G:n kanssa… sen jälkeisen kokoelman luki Tero Liukkonen (joka kai tavallaan siirtyi kaupan mukaana W+G:ltä Gummerukselle, tai ulkopuolisena, whatever), Liukkosen mielipide oli että teos on julkaisuun valmis… sitä sitten jauhettiin kokouksissa kai parisen vuotta ja vastaus puhelimessa oli aina “ei vielä päätetty”… nostin kytkintä, Paavilainen ja Parkkinen saivat vielä yhden kirjan julki, sitten sinne jäi vain Tommy…

se murha jossa mukana oli myös Paula Pesonen (ei kai tullut mieleenkään erota) oli aika julma. yhdeltäkään W+G:n prosaistilta ei taidettu julkaista kirjaakaan, suurimman osan kirjallinen tie tyssäsi siihen, vaikka Gummeruksen pomo Pekka Salojärvi syyskauden avajaisissa 1988 juhlallisesti julisti, että yhtäkään W+G:n kirjailijaa ei hylätä, heitä kohdellaan yhdenvertaisina Gummerruksen entisten kirjailijoitten kanssa… Paavilaisestakaan ei ole kuultu sen jälkeen, Pekka Parkkinen julkaisi vielä yhden ohuen runokirjan itse, pieni painos ja ystävän kuvitus… seuraavaksi hän sitten lämmittikin Vartiosaaren paikan ja laittoi pellit kiinni… tällaista tämä touhu kirjallisuuden kulisseissa raaimmillaan on: murhia… pyydän anteeksi, osan tästä olen kertonut aiemminkin, mutta on aina muistettava millaisten petojen kanssa olemme tekemisissä…

Liitän tähän linkkejä (tietääkseni Mikkola ei ole julkaissut yhtään runokokoelmaa, korjatkaa jos olen väärässä)

Hän on työskennellyt mm. Helsingin yliopiston kirjastossa ja Suomen kirjailijaliiton toimistonhoitajana
Eino Leinon palkinto 1967.
Suomi-palkinto 1999.
Venäjän federaation tunnustusmitali 2008 venäläisen runouden suomentamisesta.
(taistolaiset rulaa yhä taustalla)

ja lisää:

Pekka Pesosen hmnh.

Mikkolan käännökset Venäjän hopeakauden runoilijoista:
Osip Mandelstam: Kivitauluoodi, runoja, valikoinut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola, 1997, tammi
Boris Pasternak: Sisareni, elämä, valikoinut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola, 2003, tammi
Anna Ahmatova: Valitut runot, toimittanut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola, 2008.
Marina Tsvetajeva: ———-, valikoinut ja suomentanut Marja-Leena Mikkola, —-, —–

ja lopuksi sankarin

keskinäisen kehumisen
kerho, ja sankarilaulu
.

Pekan haamu ja ne yölliset puhelisoitot, syyllisyys josta en koskaan pääse…

poliitikko

narsistista luonnehäiriötä sairastava henkilö, lievää tai parantumatonta… ne jyrää meitin, lapset ja vanhukset, köyhät ja heikot kyykkyyn… ne ei opi koskaan mistään mitään, velka on niille lapsuuden mörkö… ne vie meidät takasin 90 -luvun alkuun, merkit on samat, akateemisten työttömyys on kasvanut jneeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee

fucking good christmas

tämä on mitä suurimmalla todennäköisyydellä viimeinen jouluni, anoin syksyllä Kirjailijaliiton apurahaa, (koska omat kuukausittaiset tuloni eivät sitä mahdollista), että voisin vielä kerran käydä ennen kuolemaani rakastamissani kaupungeissa, Pariisissa, Berliinissä ja Pietarissa jättämässä jäähyväiset. Tietenkään en saanut apurahaa, sellainen on arvostukseni liittoni päättäjien silmissä – työlläni ei ole ollut eikä ole mitään arvoa. – Seuraavaksi anoin samaan tarkoitukseen apurahaa Taiteen edistämiskeskukselta, sillä välin kun makasin helvetissä, sytostaatti-kortisoni-jälkeisissä, oli tullut vastauskirje, jonka skannaan tähän:

taike

Perusteluissa varsinkin tämä kohta on hauska: “Päätöstä tehtäessä kiinnitettiin huomiota hakijan taiteellisen toiminnan yleiseen merkitykseen taiteenalansa kentällä, hankkeen laatuun ja merkittävyyteen, sen laajuuteen ja yleiseen vaikuttavuuteen sekä hankkeen kustannusarvioon ja totetuksen organisointiin.”

Niin, minä olen “taiteenalani kentällä” kirjoittanut merkityksetöntä paskaa, yhtenä niistä “Tristia -trilogian”, joka on runoelma Venäjästä ja Mari Elin tasavallasta.

Haistakaa vittu te ameeba-aivoiset nilviäiset, te luulette että te pystytte tappamaan minut ja nöyryyttämään, mutta se ei mene niin, minä tiedän arvoni oikein hyvin, ettekä te päätä koska minä kuolen – sen teen minä itse.

emma & finlandia

Hyvä veli -kerho valitsee Emma -palkintojen saajat, kirjoittaa Mikko Aaltonen (uuden Nyt -liitteen koenumerossa). “Emma -palkinnot eivät edistä suomalaista musiikkikulttuuria, vaan sen rappiota. Vain kaupallisella menestyksellä on Emmoissa arvoa. Sillä ei tunnu olevan merkitystä, mikä on musiikillisesti ja taiteellisesti parasta”. Kommentti on laulaja Anna Erikssonin STT:lle antmasta haastattelusta, joka levisi joulukuussa useisiin suomalaisiin viestimiin. – Voi Annaa, hän joutuu vielä maksamaan kovan hinnan sanomisistaan. Koko juttu on luettavissa täältä. – Sama pätee kohta alkavaan kirjallisuuden Finlandia -riehaan, jota vertaisin paitsi tähän Emmaan vähänkö myös Julkkis-BB:hen.

two dangerous

idiots and on the left a ‘man looking man’ from some fucking naphthalene warehouse… so hey hear laugh for getting the nobel peace prize for eu… i.e. among other peace things… france and england bombing arabic spring to arabic iceage… libya to continuous chaos, and making egypt… an iran kinda muslim dictarorship… greit greit hurrah…