jep ja muutaman

vuoden päästä voidaan tulostaa esim. ihoa jne.… ja kun mikä tahansa solu voidaan ‘palauttaa’ kantasoluksi, josta voidaan tehdä esim. hermosolu… valitettavasti sitten on tämä ilmakehä jossa ei ole räppänää ja nämä sulavat jäätiköt ja ruskohiilivoimalat joita vaan rakennetaan lisää ja lisää… päivän husaarissa haastateltu oliko se kauppakamarin joku henkilö (joka ei sanonut sitä suoraan, mutta antoi ymmärtää), että esim. rikkidirektiivistä pitää tinkiä jotta pärjäämme kilpailussa (koska muutkin tinkivät) ja jättää ilmastonmuutos vähän vähemmälle huomiolle… ja eivätkä ne veroparatiisitkaan (kun kaikki muutkin)…

mikael pentikäinen ja hesari

ajoivat näyttävästi (eilisessä lehdessä) eu:lle ns. budjettirahastoa… kammottava ajatus (of course, koska yhtenä allekirjoittajana on supertumpelo jorma ahtisaarikin)… käytännössä se tarkoittaisi eu:n sisäistä suurta tulonsiirtoautomaattia, esim. yhteistä velanottoa, velkojen sosialisointia, jossa suomi ja saksa maksaisivat korkeampaa korkoa kuin kreikka, portugali, espanja… se merkitsisi yhteistä verotusta ja verorahojen jakoa eu:lle, niin että suomi ja saksa maksaisivat enemmän veroa kuin mitä rahaa saataisiin eu:lta takaisin… puolitoista vuotta poliitikot on tätä pilkkua nussinu vaikka lopputulos on ollut selvä jo aikoja sitten… ja yhä se jatkuu… tääki marseillelaiselta tasku- ja polkupyörävarkaalta näyttävä monsieur sarkozy haluis et koko eurooppa osallistuis ranskan paskapankkien pelastamiseen…

desta ment al

edes mentyäni kuopion kaupunki ei saa käyttää nimeäni missään yhteydessä. kuka tahansa saa käyttää tämän blogin materiaalia siihen tarkoitukseen, että julkaisee kootut runoelmani. whoever, plz. viimeisen vuoden aikana kaikki kirjoittamani (you can call it spanish love) on vain ollut yritystä säilyä hengissä, kengissä. kaikki ns. ‘omanikin’, hylkäsivät minut, parnasso. aku ankka, tuli ja tuhka jne. tried to ill my selves, got inuf stuff, but no guts. mielenhäiriössä (halu elää) hain wihurin, kordelinin ja liiton apurahaa, yo. tarkoitukseen, ergo ‘minimaaliseen haluun elää vielä vähän koska ikinä ei tiedä mitä kulman takaa tulee’. se oli veriveljeni sirkka turkan, minulla on heitä, kaksi, siis ystäviä, joksi käsitän ystävyyden, vaikka kuolemaan ääh (ihan oikeasti vuodatettu, siihen veljeskuntaan kuuluu myös tiihosen ilpo) ja minun vastaus kaikille itseänsä tappaville kapakassa. se mikä tekee minusta vielä suuremman paskiaisen: etten ole pitänyt sirkkaan yhteyttä yli vuoteen, muuten kuin postikorteilla, sirkan minulle lähettämät kirjeet minulla on tallessa, niitten arvo tietysti on…, mutta en tiedä minne ne lähettäisin… en odota enää mitään, vuosi sitten uskoin ihmiseen, siihen että kaikki muuttuu… ääh, people tink of them selves, n that´s ok. what´s my mess age, literature, litter, pottery is no tink, vain lisäravo sille ‘metafyysiselle prosessille joka tapahtuu” (Brodsky), ja lukekaa se ‘metafyysinen’ oikein… oh my year in spain: i fuck the sun, butt like the light… tis been an awful yearn…

fo fo fo

minulla on paha addiktio ja henkilökohtainen ongelma, en osaa lopettaa kirjoittamista. yritin kyllä mutta vieroitusoireet olivat hirveät, piti alkaa tuhertaa vihkoihin. ehkä siirrän jotain tänne, ehkä en. olisin niin kovin vielä halunnut julkaista kootut runoelmat, jonakin mustana hetkenä hain jopa wihurin apurahaa… peter von bagh puhuu paskaa, mikään ei ole elämää suurempaa, ei mikään, mutta minulla on se vitun syndrooma, että ilman kirjoittamista ei ole elämää, ääh… ajattelin tehdä färdingitkin, mutta se vasta naurettavaa olisi, sitä paitsi en koe olevani epäonnistunut runoilijana, siitä paras todistus on se, ettei minulla enää ole montaa lukijaa… ääh, tämä mitään ole siihen verrattuna kun gummerus osti w+g:n ja potki sitten w+g:n jengin yksitellen kadulle ja osan hautaan… se vasta kusetus oli ja teloitus…

minähän nöyrryin jopa kerjäämään

vitun hyvin tiedän oman työni arvon, varsinkin sen duunin, jonka olen tehnyt vuoden 1999 jälkeen, siis nämä olemattomat ja tulemattomat kootut runoelmat… kirjoitin tammikuun 9. päivä kerjuukirjeen taiteilijaprofessori ahdille ja toiselle kirjeessä mainitulle henkilölle… lopputulema oli se, että kirjastokorvaukseni putosi tonnilla edellisestä vuodesta, vaikka silloin en edes julkaissut mitään, syksyllä sen sijaan kaksi kirjaa (toisen yhdessä v-j:n kanssa)… ääh, tiedänhän minä etteivät kirjastokorvaukset riipu julkaisemisesta tms. ja että määräraha oli taas pudonnut… kirje on ollut privaattina postauksena blogissa 20. tammikuuta 2008 lähtien… ehkä tämä hieman selventää vaikenemistani, vaikka mitä vitun väliä sillä tai millään on tai ei ole… ääääääh….

en ole saanut nuljautetuksi alhoa edes alkeelliseksi aggressioksi. olen tuhonnut ja hävittänyt tekemisiäni. kuskasin kaatopaikalle viitisentoista laatikkoa vanhoja kirjojani ja tsvetajevaa (yritin joskus tarjota niitä ilmaiseksi kirjastoille, mutteivät huolineet). minulla oli aika täydellinen arkisto kirjoituksiani noin kymmeneltä vuodelta ennen ekaa kirjaa, se on nyt taivaalla, satanut kai jo alaskin… äääääh…

jätän taakseni huonostikäänkin…

fucking weary stale flat unprofitable useless and stupid

tehdä koottuja runoelmia tai yhtään mitään eteenpäin tai valmiiksi käsikirjoitukseksi saati painokuntoon… yhden promillen mahdollisuus olisi skr:n uudenmaan rahasto toukokuun lopulla, mutta siihen en usko… kootut runoelmat jäävät siis julkaisematta… kai lautakunnissa on ajateltu ettei runoelmia ääh… eihän se ole kuin yhdeksän vuoden työ, jotain 600 sivua… so fucking what… Yhtä vitun nöyryytystä ja vittuilua, joka vitun hakemuksessa, jonka olen viime syksyn jälkeen lähettäny luki ihan selvästi mihin tarkotukseen haen apurahaa… pitäkää vitun runoutenne, jossakin se on raja minullakin… edellistä kirjaa ei arvosteltu muualla ku Kiiltomadossa ja nyt vittu tämä…