in any case

hoidot menevät kuitenkin niin, että teho loppuu viimeistään joskus marraskuussa, joskus sen jälkeen aion tappaa itseni, terhokoteihin ja lakanoihin en aio kuolla, lääkkeisiin en luota, pistoolia ei tästä maasta saa, joten se pitää mennä tekemään jonnekin muualle, sen verran neuvoksi, että ei kannata ampua suuhun tai ohimoon, vaan päälakeen, silloin se on varma… jos en ennen sitä kuole vahingossa lääkeisiin ja viinaan… man’s gotta do what…

jarkko tontti

poisti minut facebook -ystävistään, miten se menikään: se kalikka älähtää, johon kyynikko kalahtaa… oi voi, nyt en saa enää lukea kuinka hänen (Sonyn jne. rahoittama) quijotemainen piraattisotansa etenee, en bodyjumpin pörheistä blondeista tai “päätin tänään Kirjailijaliiton uusista jäsenistä”…

kirjallisuuskriitikko

fingerporissa 20.12.2012… yes, olen ajatellut aikoinaan että kirjan voisi kirjoittaa kirjoituskoneella suoraan tarpeeksi vahvalle wc-paperirullalle… ajattelin myös julkaista valitut runot pelikorteilla, niin kuin on näitä kalakortteja jne. – kortit olisivat muuten normaalit mutta “klaavapuolella” olisi runo, kyselin jopa korttimaakareilta hintoja, mutta sekin sitten jäi… ja kun l-f célinen’in ‘mort à credit’tiä’ ei alkanut kuulua, olin vähällä ruveta suomentamaan sitä, ääh…

väärin ymmärretty nero

tämäkin oli selvä moneyfestaatio auringonnousun lailla leviävää sadistis-optimistista poliittista positivismia uhkaavaa kyynisyyttä vastaan… neron toimien taustalla on aina jokin syvempi symbolinen merkitys, jota me kuolevaiset emme ymmärrä… [kyynisyyshän tulee koira-sanasta, näistä vitun kyynikkofilosofeista joista karmein esimerkki on diogenes…]… ääh, typerää tuhlata aikaa tällaiseen…