crap nro 8 hori


vuonna 2015 en
kirjoita enää mitään
paitsi jos joku osaa tulkita
tuulen yhdellä ruoholla
taivaalle väsäämää

Advertisements

in any case

hoidot menevät kuitenkin niin, että teho loppuu viimeistään joskus marraskuussa, joskus sen jälkeen aion tappaa itseni, terhokoteihin ja lakanoihin en aio kuolla, lääkkeisiin en luota, pistoolia ei tästä maasta saa, joten se pitää mennä tekemään jonnekin muualle, sen verran neuvoksi, että ei kannata ampua suuhun tai ohimoon, vaan päälakeen, silloin se on varma… jos en ennen sitä kuole vahingossa lääkeisiin ja viinaan… man’s gotta do what…

olin niin pitkällä

2012 joulun jälkeen, että ostin puhelimen jossa oli kaksi sim-kortin paikkaa (siis suomen ja saksan), olin saanut pietarista residenssipaikan ja berliinistä olisi kyllä löytynyt paikka, minun piti kirjoittaa bertari-pieliini -runoelma, niissä paikoissa on paljon yhteistä, mutta niin jäi sekin kesken, kun helmikuussa todettiin parantumaton syöpä ja hoidot alkoivat, rakastan molempia kaupunkeja, mutta ykkönen on pietari… venäjätrilogian oikeastaan olen kirjoittanut ‘tristiassa’ ja leningrad -sinfoniani ‘ruusun varjossa’… afrikkaankin piti mennä… kaikki jää aina kesken… ehkä olisin vielä kyennyt uudistumaankin, minulla oli yksi idea…