it’s all over now baby blue (updated at the end)

maksassa kuus etäispesäkettä, keuhkoissa enemmän, paksusuolen syopää ei edes yritetä leikata, aloitetaan suoraan sytostaattihoidoista, ei parannettavissa – siis kuolemantuomio. – elinajasta ei osata sanoa mitään, mutta tuskin minä jään tänne sytostaattien varaan huononemaan ja huononemaan, vaan lähden pois kun vielä itse pystyn. – en usko että jatkan tätä blogia enää, tai jaksan vastata kenellekään. – noin suurella määrällä etäispesäkkeitä alamäki tullee olemaan kovin jyrkkä, jos joku vaikka miten sekreetisti pystyisi järjestämään minulle pyssyn olisin kovin otettu, se voitaisiin hoitaa vaikka pgp-salauksen kautta, niin ettei kukaan pysty jäljittämään…

jk. pyydän nöyrimmästi anteeksi kaikilta joita ole loukannut! – paha sai palkkansa. kiitos myös ystävällisyydestänne ja kannustuksestanne!

blogi oli poissa näkyvistä siksi, ettei tyttäreni edes vahingossa saa tietää tilannettani blogista, vaan kuulee sen äidiltään.

Advertisements

gravestones of ppl i owe

Ezra Pound and Joseph Brodsky are buried in San Michele Cemetery on Venice. Brodskylla näkyy olevan postilaatikkokin. Wittgenstein’s grave is in St. Giles Cemetery, 145 A Huntingdon Road, Cambridge, about a mile’s walk up the road from Trinity College. Marina Tsvetajevan oikeata hautapaikkaa ei tiedetä, hänet on kuitenkin haudattu Jelabugan kaupungin kupeessa kukkulalla olevalle hautausmaalle, hauta on ‘symbolinen’ ja kirkkomaan ulkopuolella, ja haudalla kasvaa mansikoita: “ei marjaa makeampaa/kuin mansikka kirkkomaan/”. Jelabuga on Tatarstanissa jonne kirjailijoita ‘karkotettiin’, se sijaitsee Kaman rannalla 215 kilometriä Kazanista itään. James Joyce’s grave is in Fluntern Cemetery Fluntern Zurich, Switzerland.

crossing the rubicon from styx with luv

olen aina kirjoittanut paljon kuolemasta, jotain typerää, mutta nyt keskustelemme päivittäin koska kuolema on muuttanut minuun… eli paha saa lopulta palkkansa (ilman mitään jumaliakin)…

on ja oli hassua laskea jäljellä olevien vuosiensa ja päiviensä määrää, koska tänään saattaa olla jokikisen viimeinen. omat laskelmani menivät pieleen, ja aika lyheni dramaatisesti hetkessä. minulla on paksusuolen syöpä, jäljellä olevaa aikaa en tiedä ennen kuin maanantaina, jolloin saan testien tulokset, minne kaikkialle se on levinnyt jne.

Albert Camus kirjoitti: “On olemassa vain yksi todella vakava filosofinen probleema: itsemurha.” – i agree.

maanantain tuloksien jälkeen minun on päätettävä alistunko leikeltäväksi, kaikille myrkkyhoidoille jne. vai hoidanko homman itse ja nopeasti.

hieman minua huolestuttaa (järjetön huoli koska mitä vitun väliä sillä muka on) tehdäänkö mulle jo neljännet oharit. asetin itselleni deadlinen viime joulukuun loppuun, ja silloin kirja oli valmis, olen myös muokannut sitä itse, poistanut 30 sivua, mutta osuuskunta poesiassa sitä ei kai ole kukaan ehtinyt lukea, saati kommentoida.

ei kai sitten kolmea neljännettä: aikasemmat olivat gummerus, nihil interit ja ntamo…

en jaksa vastata kenellekään yhtään mitään.

minun pitää nyt vain saada olla yksin.

kiitos.

(btw, jos carita pietiläinen lammilta tilaa teiltä kirjoja, lähettäkää postiennakolla tai selkeä lasku, sillä hän näköjään muuten “unohtaa” maksaa tilauksensa – 15 vrk kertonee siitä)

gloomy sunday


every person has his dignity
we get hurt we get insulted
and we can stand it as long as we can
hang on to a last shred of dignity
but if one bucket of shit after another
is dumped on your head
perhaps it’s better to depart this world
to leave…
but with dignity

gloomy sunday not long until evening
in dark shadows my loneliness grieving
eyes closed and before me you go
but you sleep and i wait for morrow
i see figures and send you this plea
tell the angels to leave room for me

so many sundays alone in the shadows
i will go now with night wherever it goes
eyes glisten as candles burn bright
weep not friends my burden is light
with a last breath i return to my home
safe in the land of the shadows i roam

eräs henkilö tilasi kirjoja (updated)

jotain kolmenkympin edestä, postimaksuineen, kymmenkunta päivää sitten (ehkä hänellä on tällanen 14 vrk-sääntö) – olen aina luottanut ihmisiin, lähettänyt kirjat ja sitten sähköpostin, jossa kerron postimaksun, ja että he voivat maksaa rahan suoraan tililleni (ei siis mitään postiennakkoja jne.), tähän asti se on toiminut.

juhana vähänen lähetti sähköpostia, koska olen mollannut pauliina haasjokea, yhtä hänen vähistä ystävistään, pyydän nöyrimmästi juhanalta anteeksi, mutta en juttua, koska näen runouden tulevaisuuden tuollaisena. juttuun tulivat nimet ihan sattumanvaraisesti ja siksikin että he kaikki ovat hesarin arvostelujen mukaan nykyrunouden parhaimmistoa.

bertari-pieliiniä on valmiina 23 sivua… ne sivut jäänevät viimeisikseni.

pyydän anteeksi jos olen loukannut joitakin henkilöitä, tarkoitukseni oli vain pöyhiä suomalaisen kirjallisuusmaailman sisäsiittoisuutta, brezhneviläisyyttä… ja sitä että se ja sen palkitsemisjärjestelmä perustuu henkilösuhteisiin ja perseennuolentaan, ei niinkään laatuun ja ansioihin… ilman sylttytehtaitten nimeämistä niistä kertominen olisi ollut mahdotonta… esim. hesari ja kirjailijaliiton päättävät elimet ovat täysin kyvyttömiä ja pätemättömiä määrittelemään tai edes tulkitsemaan esim. sitä mitä runoudessa tapahtuu, ääh…

olen ajatellut lopettaa blogin, tai muuttaa ainakin sen alaotsikon joksikin suicide planiksi tai whatfuckingever…

tiedän hyvin, että nimeni unohtuu suomalaisen kirjallisuuden muistista hyvin nopeasti, ja niin on hyvä, olinhan vain mitättömän pieni lenkki pitkässä jatkumossa.

kunnioitan juice leskisen ratkaisua. i doubt i don’t want those operations and fucking long treatments, the end of my winter war i told you… tis from my first book:

“Ei se, että elää ja kuolee, sen osaavat kaikki,
vaan tyyli miten haluan täältä lähteä,
koskaan polvistumatta, pystystä ja äkkiä,
niin kuin puu kun siihen osuu moottorisahan sarja.”