minähän nöyrryin jopa kerjäämään

vitun hyvin tiedän oman työni arvon, varsinkin sen duunin, jonka olen tehnyt vuoden 1999 jälkeen, siis nämä olemattomat ja tulemattomat kootut runoelmat… kirjoitin tammikuun 9. päivä kerjuukirjeen taiteilijaprofessori ahdille ja toiselle kirjeessä mainitulle henkilölle… lopputulema oli se, että kirjastokorvaukseni putosi tonnilla edellisestä vuodesta, vaikka silloin en edes julkaissut mitään, syksyllä sen sijaan kaksi kirjaa (toisen yhdessä v-j:n kanssa)… ääh, tiedänhän minä etteivät kirjastokorvaukset riipu julkaisemisesta tms. ja että määräraha oli taas pudonnut… kirje on ollut privaattina postauksena blogissa 20. tammikuuta 2008 lähtien… ehkä tämä hieman selventää vaikenemistani, vaikka mitä vitun väliä sillä tai millään on tai ei ole… ääääääh….

en ole saanut nuljautetuksi alhoa edes alkeelliseksi aggressioksi. olen tuhonnut ja hävittänyt tekemisiäni. kuskasin kaatopaikalle viitisentoista laatikkoa vanhoja kirjojani ja tsvetajevaa (yritin joskus tarjota niitä ilmaiseksi kirjastoille, mutteivät huolineet). minulla oli aika täydellinen arkisto kirjoituksiani noin kymmeneltä vuodelta ennen ekaa kirjaa, se on nyt taivaalla, satanut kai jo alaskin… äääääh…

jätän taakseni huonostikäänkin…